Tänään sateisen aamun uhallakin lähdimme jälleen uhmaamaan ulkomaailman pauhuja, eli menimme leikkipuistoon. Pienen taistelun jälkeen, pääsimme pyörävarastoon ja ihan ulos asti. Meillä on tapana ollut kesästä asti katsoa juna-aseman kukkaistutuslaatikosta kastematoja, niin tänäkin aamuna. Ei ollut matoja, ei. Missä lieneet ovat, kyseli esikoinen. Yritin selittää, että ne menee talviunille tai jotain vastaavaa. Sitten kesken lausetta mielenkiinto menikin jo aikaisempi tapahtumiin. Miksi eilen, kaikki menneisyys on eilistä ja tulevaisuus huomista, siitä yhdestä pyörästä on varastettu etupyörä? Asemalla oli kesällä polkupyörä, josta oli pöllitty etupyörä. Siinä käytiin sitten taas rosvo/poliisi meiningit läpi ja mentiin yhteisymmärryksessä puistoon. Siellä oli kavareita ja päästiin leikkimään ruuanlaittoa kuralätäkköön ja työmaata hiekkalaatikoon.
Meillä on nyt suuren kiinnostuksen alla vakoojat ja rosvot. Niitä etsitään vaimoni vanhasta Sanasalapoliisit kirjasta, jossa seikkailee Komissario Substantiivi yms. Eli aika opettavaista tarinaa lähtee ja tekee hyvää isällekkin kerrata vähän suomenkieltä. Hauska huomata, että esikoisen puheeseen lipsahtaa silloin tällöin "MIE ja SIE" sanoja. Isänsä poika.
Leikkipuistossa joku kysyi, että onko esikoisella uusi takki, johon hän vastasi: "Tää on ostettu Ison Juhon liikkestä". Kaikki juontaa siihen, (että on olemassa ensinnäkin pikku-Juho, keskikokoinen-Juho ja iso-Juho) kun käytiin ostamassa isälle vintage armeijan parkatakki, Indian summer vintage storesta. Suosittelen menemään sinne. Mahtavaa palvelua ja hienoja vaatteita. Ja saattaapa kaupan bossman Juho tarjota kahveetkin ostelun lomassa, jos oikein kiltisti pyytää. Mutta siis tämän ostosreissun seurauksena, meidän kaikki vaatteet on ostettu kuulemma isolta Juholta. Ja hyvä musiikki soi siellä, joko jukeboksista tai muuten vaan läppäriltä.
http://www.indiansummerstore.com/
Aamusta esikoinen totesi, että onpa mukavaa, kun on pikkuveli. Seuraava kuva: pikkuveli oli tönäisyn johdota selällään ja huusi kurkku suorana. Mistä muuten tulee tuommonenkin vertauskuva:kurkku suorana? Joku saapi antaa selityksen siitä ja pikimmiten. Älytön on se! Kun oltiin jäähy istuttu, kysyin eikö olekkaan enää mukavaa, kun on pikkuveli. Ei ollut, koska oli mopolla ajanut juuri silloin kun toisellekkin oli sama tullut mieleen. Pienestä on kiinni tykkäämiset.
Tehtiin sitten päiväruuaksi Tofu kiusausta. Joka upposi oikeinkin hyvin nälkäisiin suihin. Ruokailumusiikkina oli Andre Nickatinan Ayo for yayo -kappale. On muuten ensimmäinen biisi Kemmurun biisin ohella, en muista mikä biisin, jota esikoinen aikoinaan tanssi ensimmäisen kerran.
Eilen tapahtui sitten yllättävä ylösnousemus. Olin jotain säätämässä esikoisen kanssa hänen huoneessaan. Kuopuksesta ei kuulunut vähään aikaan mitää, mikä on aina huolestuttava merkki. Menin häntä etsimään. Hän oli kiivennyt keittiöjakkaraa pitkin keittiönpöydälle katselemaan mukia. En tiennyt tästä taidosta tällä tasolla ollenkaan, mutta nyt tiedän. Eipä taida olla enää kovinkaan rauhaisaa oleskelua meillä. Täytyy kutsua Pohjois-Helsingin Mustanaamiota enempi vahtimaan ikkunan taakse. Voisi otta Guranin ja Devilinkin mukaan. Kaikille riittäisi töitä.
Iltaruuan jälkeen katsoimme pikku kakkosta ja sieltä olin luvannut tulevan Topi kissa -ohjelman. Eihän se ollutkaan mikään Topii kissa , vaan joku tavan Topi. Voi sitä itkua ja hampaitten kiristystä. Sain selitellä tovin erhettäni. Olo oli kuin joskus lapsena, kun Tripodien aika -tv sarja jäi tauolle ja sen piti jatkua syksyllä. Ei jatkunut. Vieläkin toivekkaana katsoo televisio-ohjelma tietoja, joko se tänään jatkuisi. Joka päivä koen pienen pettymyksen tunteen..
Tai vastaava tunne, kun ollaan hehkutettu Street Justice tv-sarjaa kaverin kanssa. Carl Weathers ja kauniissaja rohkeissakin Roccoa näyttellyt Bryan Genessen tähdittämä sarja tuli nauhoitettua kokonaan aikoinaan VHSlle. Tietenkin puolinopeudella, pihi mies kun on, että kasettejä säästyisi. Sitten tuli jokin mielenhäiriö ja nauhoitin kaiken päälle. Oli kuitenkin kyseessä BASFin kasetti, niin siihen on luultavasti tullut joku tosi tärkeä elokuva päälle. Olisi hauskaa katsoa sarja nyt, että onko se muistikuvien kaltainen, eli hyvä? En tiedä, saisihan sen tilattua DVD boksinakin, muttei se ole sama asia kun katsoa se VHSltä. ja vielä puolinopeudella, huonommalla kuvanlaadulla.
Olkoon sitten tämän illan soundträkkin Dre Bone niminen artisti, joka kanssa löysi tiensä vihdoin meidän levyhyllyymme. Kyseinen kappale on My saddest day EP:ltä, ei nyt meillä laisinkaan ollut lähimainkaan suruisin päivä, mutta heikolla aasinsillalla sain tuon kappaleen tähän liitettyä. Ja kappale Choke da erb. 1996 matskua Clevelandista, Ohiosta. Olipa oikeastaan hyvin huono aasinsilta,eikä liittynyt kyllä kyseinen kappale mihinkään. Mutta kova kappale kuitenkin. Kuunnelkaa tätä ja odottakaa huomista lehteä. Josko siellä olisi ohjelmatiedoissa: Tripodien aika klo 18:30-19:00.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti